Etusivulle

A. EI-mekaaninen selkäkipu (n. joka kolmannella epäspesifiä selkäkipua potevalla - sentralisoitunutta kipua?

 

Kysy aina selkäkipuiselta onko kipua muuallakin!

Paikallinen selkäkipu on ihan erilainen vaiva kuin selkäkipu, jossa kipua esiintyy samaan aikaan laaja-alaisesti muuallakin: raajoissa, nivelissä, niskassa ym. Niiden mekanismit ovat erilaiset (Gerhardt Clin J Pain 2015) ja siksi niiden hoitokin eroaa.

 

Selkäkipu muun kipuoireilun kanssa on usein merkki keskushermoston herkistymisestä ja kivun sentralisoitumisesta (central sensitization). 

gallery/selkäkipu paik. vs. laaja-alainen

1-3 Tutki: oireet paikallisesti sekä laajemmin (jatkuu)!

 

Sentralisoituneen kivun osuus lisääntyy kivun kroonistuessa. Kipuklinikoille lähetetyistä selkäkipupotilaista 60 - 70 %:lla on sentralisoituneen kivun piirteitä.

Krooninen alaselkäkipu ei ole enää juuri koskaan vaarasignaali, se ei viestitä enää kudosvaurion vaaraa.

 

Tärkeässä roolissa ovat pelot, välttämiskäyttäytyminen, katastrofointi...

 

b. Toiminnallinen/mekaaninen selkäkipu (n. 70%:lla?)

 

​Fysioterapeuttikouluttajat Markku Paatelma ja Eira Karvonen ehdottavat seuraavaa luokittelua:

 

 

​1. Välilevyongelmat:

- usein alaraajaan säteilevää kipua

 

  • eteen-tai taaksetaivutus on kivulias

  • istuminen pahentaa

  • yöllä pahempi kipu

  • neurologisia löydöksiä

 

​​2. Kliininen yliliikkuvuus/toiminnallinen yliliikkuvuus:

- selkäkipu/selän väsyminen

 

  • kipu: pakarat ja alaselkä

  • taaksetaivutus kivulias

  • paikallaan olo pahentaa

  • aamuyöllä pahempi

  • kireyden tunne reisissä

gallery/kipumekanismit
gallery/valilevymuutoksia
gallery/fasetti
gallery/trigger

1-4 Tutki: Kipumekanismit - tärkeä taulukko!

Nämäkin ovat normaaleja ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä!

gallery/ahaa

Työkyvyttömyyden riski on usein korkea tässä ryhmässä.

​​6. Myofaskiaaliset vaivat

  • kipu- eli triggerpisteitä kehossa (pinkeä juoste, jonka kipukynnys on alentunut)
  • paikallinen ja heijastekipu (heijastekipu koetaan pistelynä ja tunnottomuutena)
  • diagnoosi on kliininen (millään laboratoriotestillä, kuvantamistutkimuksella, ENMG:llä tai lihasbiopsialla ei voida yksiselitteisesti osoittaa myofaskiaalikipua)
  • usein myös kipeiden lihasten kireyttä, liikerajoitusta, heikkoutta ja väsyvyyttä sekä unihäiriöitä ja autonomisen hermoston toimintahäiriöitä (esim. punastelu ja poikkeava hikoilu). (Duodecimin artikkeli 2010)

4. S-I-nivelen kipu, lantiorenkaan toimintahäiriö:

- syvä pakarakipu

 

  • tasapaino heikentynyt tai vaikeutunut
  • eteenpäin taivutus kivuliasta
  • alaraajan kuormittaminen kivuliasta
  • alaraajan voimattomuus
  • selinmakuu kivulias

5. Kliininen/toiminnallinen spinaalistenoosi:

- alaraajasärky/puutuminen

 

  • taaksetaivutus pahentaa

  • lyhytaikainen istuminen helpottaa

  • kävely, ja pidempään istuminen pahentaa

  • kipu/kireys reisissä

  • aamuyöllä pahempi​

​3. Segmentaarinen toimintahäiriö/fasettisyndrooma:

​- alaselän liikekipu

 

  • yksi tai useampi liikesuunta kivulias

  • akuutissa vaiheessa kaikki kivuliasta

  • selän väsyminen pitkään istuessa

  • kipu/kireys takareisissä​